Luukku 8: Paras selviytymisanime

Toisin kuin slice of life animeja, selviytymisanimet ovat melko harvassa. Itselle ei ainakaan äkkiseltään tule mitään muita sarjoja mieleen kuin viidakkoseikkailu BTOOM! ja naapurin isot pojat Attack on Titans. Harkitsin AOT;n laittamista tälle paikalle, mutta koska en ole katsonut animea loppuun asti, niin en viitsinyt sitten rikkoa sääntöjä -_-. Mutta tämä sarja aivan yhtä hyvä vaihtoehto. Moni ihan varmasti tuntee tämän sarjan. Siinä on seikkailua, jännitystä, verta, irtopäita ja kaikkea muuta mukavaa mikä herättää ruokahalut.

Arvoisat päästään terveet ja vähän pimahtaneet, vuoden 2015 paras selviytymissarja on:

Sekopäinen rakkaustarina Mirai Nikki!

Mirai Nikkin tarina ja juoni on varmasti monelle tuttu. Päähahmomme Yukiteru joutuu tekemään yhteistyötä psykopaatti muijan kanssa, pysyäkseen hengissä pelissä, jossa pääpalkintona on paikka itse Jumalan valtaistuimella. Yksinkertaisesta juonestaan huolimatta Mirai Nikki on aivan loistava. Se säilyttää vakavuutensa loppuun asti, eikä se latistu tylsäksi rakkaus muusiksi. Vaikka rakkaus onkin hyvin suuressa osassa tarinaa, sarjasta ei keehkeydy mitään tavallista rakkasukertomusta. Mirai Nikkissä yllättäviä juonenkääntä riittää ja sitä katsoessa ei oikeasti voi olla varma mistään. Jännittävyyttä tuo lisää vähemmän tervejärkiset hahmot ja varsinkin Yuno, joka surutta pilkkoo ihmisiä paloiksi. Sarjan raakuudesta ja veren lentämisestä huolimatta, sarjan parasta antia ovat juuri ihmissuhteet. Varsinkin Yukiterun ja Yunon välinen suhde on ehdottomasti sarjan parasta antia. Kuten kirjoitinkin Mirai Nikkin arvostelussa heidän suhteestaan ei yritetäkään tehdä tervettä tai sellaista jossa olisi edes vähän järkeä. Sarjan mahtava osuus on se kuinka se lyö aivan yli kaiken. Se ei säästele ollenkaan varojaan vaan se antaa tulla tuutin täydeltä.

Mirai Nikkin hahmot ovat kaikki kiinnostavia ja toisin kuin alkuperäisessä mangassa, myös sivuhahmoihin tutustutaan enemmän. Hahmoista on tehty myös erilaisen näköisiä ja ne on helppo erottaa toisistaan. Myös sarjan animaatio oli loistavaa ja varsinkin lentävä veri oli komean näköistä. Mutta ai että ne hahmojen ilmeet. Niihin oli selvästi laitettu aikaa ja varsinkin Yunon ilmeisiin oli lisätty aimo annos häiriintyneisyyttä. Pitänee vielä mainita Mirai Nikkin musiikki. Sarja onnistuu siinä kuin kaikessa muussakin. Se on oikein sarjaan sopivaa, synkkää, mahtitempoista ja karmivaa. 

Mirai Nikki onnistuu kaikilla mahdollisilla osa-alueilla ja ansainnut paikkansa vuoden 2015 Joulukalenterissa!