sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Velhon morsian 3

Hehe heh hee... viime postauksesta onkin yllättäen vierähtänyt jo runsas kaksi viikkoinen. Jotenkin tuntuu etteivät tunnit tunnu riittävän päivissä kaikelle mitä haluaisin tehdä. Mutta sain sentään luettua Velhon morsiamen kolmannen osan, joka oli taas kerran odotuksia parempi. Punaisen Jättiläisen julkaisema fantasiamanga on jo ehtinyt kolmanteen osaan asti mutta vauhti ei tunnu siltikään hiipuvan. Päinvastoin, sillä vauhti ja tarina kasvavat niin kovaa tahtia, että kolmatta osaa saa lukea jo tukka putkella. Tämäkin pokkari vetää niin tiiviisti mukaansa, ettei se hellitä lukijastaan otetta sekunniksikaan. Sitä paitsi nyt ollaan oikein kunnolla jännän äärellä, kun Eliaksestakin saadaan enemmän irti ja Chisekin näyttää uuden puolen itsestään. Kolmas osa on aiempia osia toiminnallisempi ja se etenee vauhdilla eteenpäin. Kerronta säilyy kuitenkin edelleen tasaisen rauhallisena ja uudet tuttavuudet elävöittävät tarinaa lisää. Velhon morsian tuntuu muuttuvan sitä paremmaksi mitä enemmän se etenee. Aivan kuin viini joka paranee vanhetessaan. Seuraavaa osaa odotellessa.



Takakansi: "Kun Chise haavoittuu, hurjistunut Elias muuttuu entistäkin pelottavammaksi. Arvoituksellinen Cartaphilus on silti vaarallinen vastustaja... Tässä kirjassa koetellaan velhouden rajoja, solmitaan uusia siteitä ja katsellaan ruusuja."