perjantai 16. marraskuuta 2018

#40. Charlotte

Yuu Otosaka näyttäisi elävän täydellistä lukiolaisen elämää - hän on suosittu ja arvosanat keikkuvat koko koulun parhaimmistossa. Yuulla on kuitenkin salaisuus. Hänellä on kyky, jonka avulla hän kykenee hallitsemaan toista ihmistä viiden sekunnin ajan. Kykynsä avulla Yuu onkin saanut keploteltua itselleen hyvät arvosanat, joidenka johdosta häntä kunnioitetaan ja ihaillaan. Yuun täydellinen arki kuitenkin keinahtaa päälaelleen, kun hän tapaa Nao Tomorin, joka näyttäisi tietävän Yuun salaisuuden ja omaa itsekin ihmeellisiä kykyjä. Tomori kertookin, että Yuun omaksumat voimat katoavat tyypillisesti teini-iän lopussa, ja että erikoiskykyjä omaavat nuoret ovat vaarassa joutua salaperäisen järjestyn sieppaamaksi ja näiden koekaniineiksi. Tomori suostuttelee Yuun muuttamaan pikkusiskonsa kanssa Hoshinoumin Akatemiaan, missä erikoisilla kyvyillä siunatut nuoret ovat turvassa. Yuu joutuukin vielä kaiken myllytyksen keskellä Tomorin pakottamana liittymään oppilaskuntaan, joiden tehtävänä on etsiä erikoiskykyisiä nuoria, kertoa heidän kyvystään ja tuomaan lopulta heidät Hoshinoumin Akatemiaan.


Charlotte on niitä sarjoja, jolla on kaikki mahdollisuudet olla loistava hittianime. Tietylla tavalla se onkin todella hyvä ja koukuttava sarja, jolla on paljon sanottavaa. Mutta taas toisaalta se yrittää olla hieman liikaa mitä se pystyy oleman 13 jakson aikana ja komapastuukin omaan suuruuteensa. Aloitetaan nyt kuitenkin sarjan hyvistä puolista, joita sarjalla kyllä on. Charlotten tarina on todella puhutteleva ja se käsittelee todella vakavia aiheita, joista jokaiselle katsojalle löytyy pureskeltavaa. Ihmiskokeet ja ihmisarvo ovat sarjan puhuttelevimmat teemat, jotka kantavat lähes koko sarjan läpi. Nätistä ja söpöstä ulkokuorestaan huolimatta sarja osaa myös olla ahdistava ja jopa väkivaltainen. Se ei aloituksestaan huolimatta tyydy käsittelemään teemojaan kevyesti, vaan pyrkii ottamaan syvempääkin tulkintaa asiaan. Tämä valitettavasti koituu sarjan kohtaloksikin, mutta siitä tuonnempana.

Toinen sarjan vahvuus on sen hahmot ja varsinkin sen päähahmo Yuu. Yuu on ihanan virkistävä päähahmo, jolla ei ole alun alkaenkaan minkäänlaista intuutiota käyttää kykyään muiden hyödyksi, vaan käyttää sitä surutta itsensä takia. Oli myös mukava nähdä muutenkin hahmo, joka ei ensimmäisten lepertelyjen jälkeen ole valmis hyppäämään muiden sijasta surman suuhun. Yuun tilanne sarjan alussa antaa myös hänen hahmolleen tilaa hahmokehityskelle, mitä hahmo saakin sarjan aikana. Yuun kasvamista on todella mielenkiintoista seurata, kun hän oppii avautumaan ja välittämään enemmän toisista ja kasvamaan samalla nuoreksi aikuiseksi. Lisäksi Yuusta on tehty erittäin eläväinen ja samaistuttava hahmo, joka valitettavasti joutuu käymään aivan masennuksen pohjamudissa saavuttaaksensa tarvitsevansa kehityksen. Ja Yuu jos kuka joutuukin kokemaan tämän sarjan aikana kauheita asioita.

Hahmomallit ovat ihan kivan näköisiä, mutta valitettavasti sekä mies että naishahmojen kasvot ovat kopioita toisistaan. Hahmot kuitenkin erottuvat toisistaan erilaisilla hiusmalleilla tai muille asusteilla.

Valitettavasti taas muut hahmot jäävät melko yksiulotteisiksi ja sarja tekee välillä hölmöjäkin päätöksiä hahmojen välisten suhteiden kanssa. Muut olennaiset sivuhahmot kuten Yuun kanssa oppilaskuntaan kuuluvat Tomori, Yusa Kurobane ja Joujirou Takajou sekäYuun pikkusisko Ayumi jäävät hyvin taka-alalle jääden ilman hahmokehitystä ja taustatarinaa. Sarja yrittää myös kehitellä romanttisia tunteita Tomorin ja Yuun välille, mikä tuntuu pakotetulta. Se että hahmot jäävät ilman kehitystä johtuu täysin siitä, että tämä sarja yrittää liian paljon liian lyhyessä ajassa.

Charlotten ensimmäinen puolikas on melko episodimainen, jossa oppilaskunnan poppoo etsii voimallisia nuoria ja yrittävät saada nämä turvaan akatemiaan. Nämä jaksot eivät ole tylsiä, sillä oli mielenkiintoista toisaalta seurata puolivakavaa toimintaa. Mutta koska sarja päättää polkaista toisenlaisen vaihteen silmään vajaan puolenvälin jälkeen, niin nämä jaksot ovat täysin turhia sarjan tarinan kehittymisen kannalta. Lisäksi vaikka itse pidin sarjan loppupuoliskosta enemmän, niin on siihenkin yritetty mahduttaa liikaa asiaa. Tämä johtaa siihen, että tarina kiitää pikajunan lailla eteenpäin, esitellään uusia hahmoja, jotka eivät tule saamaan kehitystä ja isketaan loppuun jakso josta oltaisiin saatu kasaan kokonainen elokuva tai toinen kausi. Charlotte kärsiikin aikamoisesta identiteettikriisistä, sillä se ei tunnu tietävän haluaako se olla puolivakava komedia vai synkkä ja toiminnallinen draama. Se kompastuu omaan suuruutensa, vaikka se on edellään viihde-tasolla todella hyvä. Sarjan komediapainotteisen alun takia sarjan loppupuolisko joutuu käymään turhan kiireesti läpi joitakin sarjan tärkeitä pointteja. Itse ainakin odotin sitä mikä näiden nuorten supervoimien takana on, mutta oli pienoinen pettymys kun asia selitettiinkin viidessä minuutissa ilman sen kummempaa ihmettelyä. Kiiruhtamisen olisin vielä hyväksynyt, mutta sarja päätti iskeä sarjan loppuun jakson joka käsittelee käsittämättömän paljon asioita ja jonka materiaalista olisi riittänyt kokonaiseen elokuvaan. Olisin ymmärtänyt jos sarja olisi päättynyt jaksoon 12 ja kolmastoista jakso oltaisiin filmatisoitu elokuvan muodossa. Nyt kuitenkin sarjan lopetuksessa näkyy se että ohjaajalla on ollut liikaa sanottavaa ja hänen on täytynyt saada mahdutettua se kaikki yhteen jaksoon.

Yuu käy sarjan aikana usemmin kuin kerran pohjalla, ja hänen kokemansa tunneskaalansa on kuvattu Charlottessa kaunistelematta.

Animaatiossa Charlotte kuitenkin loistaa, sillä tämä sarja on todella kaunista katsottavaa. Sarjan animaatio on värikästä, raikasta ja tarkkaa, mutta tarvittaessa se taipuu myös synkempään ja jopa raaempaan visuaalisuuteen. Pienoinen pettymys olivat sarjan tavallisen näköiset hahmomallit, mutta näiden persoonallinen vaatetus tai hiustyyli antoivat jonkin verran anteeksi. Mutta se missä Charlotte kunnostautuu on erikoistehosteiden käyttö. Erilaiset avaruudelliset ja monitahoiset tehosteet tekevät sarjasta tavallista uniikimman ja hauskan seurata. Erikoistehosteiden käyttö näkyy varsinkin sarjan alkutunnarisa, mikä on oikeaa visuaalisten kikkojen ilotulitusta. Pidin varsinkin sarjan pisaraefektistä, jonka avulla kohtaukset soljuivat kauniisti keskenään. Lopputunnarin animaatio oli taas rakennettu kauniista still-kuvista, joista jokainen on oikeaa taustakuvamateriaalia. Animaation laadun suhteen Charlotte on siis nappisuoritus, jossa toisaalta hieman näkyy ohjaaja Yousuke Yoban kädenjälki, joka on myös kulttianime Angel Beatsin ohjaaja. Tämän huomaa myös siitä, että Charlotte kärsii samoista ongelmista kuin Angel Beats aikanaa.

Musiikiltaan Chalotte ei ole kovin erikoista kuunneltavaa, sillä sarjan OST ei erotu suuresta massasta edukseen. Sen kappaleet kuitenkin vaihtelevat tunnelmallisesta melodiasta synkkiin sävelmiin. Tunnelman luojana musiikki toimii todella hyvin, mutta se on vaan kliseisyydessään melko nopeasti unohdettavaa. Toisin kuin sarjan alkutunnari "Bravely You". Tämän tunnarin kaunis ja vaihteleva sävelmä on todella kaunista kuunneltavaa, jota vain unohtuu kuuntelemaan. Lian kaunis ja pehmeä ääni tuo tunnariinsa oman loistonsa, jota tehostaa myös musiikin rytmiin synkattu animaatio. Lopputunnari "Yake Ochinai Tsubasa" taas on myös kaunis kappale, joka ei kuitenkaan mitenkään pärjää alkutunnarin voimakkaalle tulkinnalle.

Lopputunnarin still-kuvat hivelevät silmää.


Summati summarum

En tällä arviolla halua haukkua Charlottea maan rakoon, sillä sarja on todella viihdyttävä, se on kaunista katsottavaa ja sillä on todella hyvä sanoma. Sarjalla on kuitenkin heikkoutensa, joista ei pääse yli eikä ympäri. Sarjan tarina on koskettava ja jotkin tapahtumat ovat mahdollisia kyynelkanavien avaajia. Itselläni tunne puoli ei yltänyt aivan maksimiin asti, mutta koin Charlotten kuitenkin Katottavaksi animeksi. Vaikka sarjalla on ongelmansa, niin se ei kuitenkaan käy 13 jakson aikana tylsäksi. Sarjalle kannattaakin antaa mahdollisuus, sillä se on vähintääkin puhutteleva sarja, joko negatiivisessa tai positiivisessa mielessä.