Luukku 19: Paras salapoliisianime

Japanilaiset tykkäävät leikitellä asioilla. Salapoliisisarjoja on tehty paljon ja hyvin erilaisilla metodeilla. Osa on ollut söpöä kouluhömppää ja osa on ollut vakavampaa draamaa. Jokainen varmaan tuntee Gosho Aoyaman luoman Salapoliisi Conan. Se olikin ehdolle vuoden parhaaksi salapoliisianimeksi, mutta... se on aivan tajuttoman piiiiiitkääääääääääääääääh! Conan juoni kierrättää koko ajan samaa ideoita ja se käy hyvin, hyvin toistavaksi ja tylsäksi, kun tappisankarimme ei etene tavoitteessaan mitenkään. Onneksi tämä sarja, jonka olen valinnut tälle päivälle, on eri luokkaa. Se ei käy toistavaksi ja se on ihan varmasti Conanin lailla jokaiselle tuttu.

Hyvät gangsterit ja kunnon kansalaiset, vuoden 2015 paras salapoliisianime on:

Nerojen kaksin taistoa, Death Note!

Luulenpa, että kyseinen sarja on jokaiselle edes nimenä tuttu. Kaksi maailman nerokkainta ihmistä ovat joutuneet toisiaan vastatusten, koska toinen tapaa rikollisia sydänkohtauksiin ja toinen ei voi hyväksyä tätä ja eksetera eksetera. Death Noten tarinassa seurataan loistavasti kahden päähenkilömme elämää ja tarinaa seurataankin molempien kuvakulmista. Kumpaankin ehtii tutustumaan kunnolla sarjan aikana. Tämä sarja myös tekee sen mitä useammat muut sarjat eivät tee; se pakottaa katsojan valitsemaan puolen. Normaalisti sarjoissa on selvästi se pahatyyppi ja hyvätyyppi, mutta Death Notessa kumpaakaan osapuolta ei voi pitää täysin pahana. Mitä tarinan kuljetukseen tulee, se on aivan loistavaa. Vaikka se seuraa tapahtumia kahdesta näkökulmasta se osaa tauottaa kaiken tarkalleen oikein ja juoni pysyy selkeänä ja sujuvana koko sarjan ajan. Sarja on myös juonenkäänteitä täynnä eikä koskaan voi olla varma kumpi puoli onkaan niskanpäällä. Kissa ja hiiri - leikkiä parhaimmillaan. Myös sarjan tunnelmaan tulee, se on oikein onnistunutta ja synkkää. Sitä täydentää vielä upea miljöö ja siihen sopiva värimaailma. Death Noten kahdesta päähahmosta ehdinkin jo mainita sen verran, että heihin pääsee käsiksi nopeasti ja hyvin. Sen lisäksi he ovat loistavia hahmoja joidenka takia sarjaa jo pelkästään seuraa. Sivuhahmot ovat oikein onnistuneita ja jokaisella on loppujen lopuksi se oma tarkoitus ja paikkansa sarjassa.

Sarjan animaatio on täydellistä. Vaikka se ei aiheuttakaan mitään "VAU"-reaktiota on se silti tarkkaan, terävää ja kaunista. Sitä jaksaa katsoa ja ennen kaikkea sitä haluaa katsoa. Hahmot ovat selvä linjaisia ja tarkkoja. Niissä on suuriakin eroavaisuuksia ja ne on helppo erottaa toisistaan. Sarja on ehdottomasti kunnostautunut hahmojen ilmeissä ja eleissä. Ne ovat upeasti tehty ja jokaisen hahmon tunne tulee upeasti esiin. Myös sarjan alkutunnarille täytyy antaa kunniaa. Animaation lisäksi sarjan musiikki on upeaa. Se on mahtipontista ja voimakasti ja sopii oikein hyvin sarjaan. Tätä sarjaa katsoessasi pistä sitä volyymiä isommalle!

Oikeutetusti upeimpana genrensä edustajan Death Note ansaitsee paikkansa vuoden 2015 Joulukalenterissa!