Mutta siis hieman siitä miten conipäivä sujui. Ihan mukavasti, kiitos kysymästä. Tällä kertaa mukanani oli hieman erilaista matkaseuraa, sillä olin saanut erään ystävän, joka ei ollut koskaan ennemmin käynyt conitapahtumissa, puhuttua ympäri lähtemään meikäläisen mukaan. Kyseinen henkilö itsekin tuumasi päivän päätteksi, että tapahtuma oli oikein mukava ja mieltäavartava, muttei välttämättä jaksaisi tällaista touhotusta koko viikonloppua xD. Mutta siis eniwei, matkaan lähdettiin junalla jo aikaisin aamulla, jotta ehtisimme conipaikalle hyvissä ajoin. Tietenkään aamu ei sujunut niin sutjakkaasti kuin oli tarkoitus, sillä minä höynä onnistuin unohtamaan kännykkäni kotiin, jota tietenkin piti lähteä vielä noutamaan. Junaan kuitenkin ehdittiin, hieman ylinopeusrajoituksia rikkoen, mutta ehdittiin kuitenkin.
Helsinkiin saavuimme noin 45 minuuttia ennen conin aukeamista, mikä ei antanut syytä kiirehtiä, olimmehan päättäneet kävellä Kulttuuritalolle. Eihän matkaa ollut kuin pari kilometriä rautatieasemalta. Matka sujuikin ihan mukavasti, ellei oteta huomioon sitä, että olimme paistua rapeiksi heti alkujaan kuumassa kevätauringossa. Muutenkin koko päivä oli todella aurinkoinen ja oli hienoa, että sään valtiaatkin suosivat joskus conittajia. Onneksi kuuma ja helteinen ilma ei niin paljon haitannut, sillä Kultturitalon ilmastointi pelitti kohtalaisen hyvin. Lukuunottamatta suljettuja ja pienimpiä luentosaleja, joissa haisi aina mukavasti ohjelman loputtua sukkamehu.
Mutta siis paikanpäälle päästiin ja päätettiinkin suunnata ensimmäisenä Godzilla-luennolle. Godzilla — Atomipommin symbolista pop-kulttuurin ikoniksi oli ehkä päivän parhaimia ohjelmia, sillä vaikka asiassa ei menty niin syvälle kuin oltaisiin voitu, niin itse ainakin sain paljon lisätietoa tuoteperheestä. Ja oli todella mukava kuunnella ohjelmapitäjiä täyden ajan, sillä he näyttivät oikeasti pitävän aiheestaan. Ei edes haitannut vaikka pieni jännitys ja kokemattomuus näkyikin hieman ohjelman pitämisessä.
 |
| Mun minimalistinen conilootti |
Seuraava ohjelma alkoikin melkein heti perään, nimittäin Avatar — enemmän kuin lastenohjelma?. Lähdin innoissani kuuntelemaan höpinää Avatarista, sillä varsinkin Iitunesin, Pixeffectin ja Sipsinekkun tuntien luvassa ei voinut olla kuin hyvää keskustelua, mukava ilmapiiri ja kunnon naurut. Ja sitä sitten sainkin mitä odotin. Panelistit käsittelivät todella laajasti ja syvällisesti eri aiheita Avatar-sarjasta, joita en itsekään ole tajunnut pohtia. Lisäksi tunnelma oli koko ajan rento, eikä ollut minkäänlaista kynnystä osallistua parilla sanalla mukaan keskusteluun. Harmi, kun vajaa kaksi tuntinen meni niin nopeasti, sillä olisin jaksanut kuunnella porukan höpötyksiä vaikka toisenkin mokoman.
Ohjelmia ohjelmien perään, sillä seuraavaksi laukattiin pienen pohdinnan jälkeen seuraavalle luennolle. Stranger Thingsin animeversio!? — Boku dake ga inai machi kiinnosti ohjelmakonseptina todella paljon, mutta olikin melkoinen pettymys. Ohjelma tuntui yhdeltä suurelta sähläykseltä, sillä ohjelmapitäjä hyppi asiasta toiseen koko ajan eikä ohjelmalla ollut lainkaan rakennetta. Oli hienoa, että ohjelmanpitäjä piti aiheestaan ja käsiteltävistä sarjoista, mutta ohjelmaa kuunnelessa tuntui, että pitäjä oli vain kirjoittanut ajatuksensa paperille ja kertoi niitä sitä mukaa kuin oli kirjoittanutkin. Lisäksi minua häiritsi tavattomasti se, että ohjelmakuvauksessa ja itse paikanpäälläkin kerrottiin ettei ohjelma tule sisältämään spoilereita. Mikä ei lainkaan pitänyt paikkaansa, sillä ainakin Boku dake ga inai machista kerrottiin hyvin suuriakin spoilereita ja melkein jo pelkäsin, että pitäjä lipsauttaisi pääpahiksenkin nimen vielä. Onneksi olin itse jo katsonut kyseisen anime-sarjan, mutta kävi vähän harmi muita kuulijoita jotka eivät sitä olleet vielä katsoneet. Konsepti oli siis kiva ja mielenkiintoinen, mutta toteutus ja sisältö eivät vain nyt onnistuneet.
Seuraavaksi arvoimme taas kahden ohjelman välillä, sillä vastassa oli Disney ja Game of Thrones. Itse olisin varmaan lähtenyt katsomaan Disney: Sankareita, onko heitä?-ohjelmaa, mutta koska olin rohdannut kaveria melkein puolipäivää itseäni kiinnostavissa ohjelmissa, niin annoin päätäntävallan hänelle. Joten eksyimme Game of Thrones — adaptaatio vai mikä?-ohjelmaa kuuntelemaan. Odotin ohjelmalta ehkä vähän toisenlaista sisältöä, sillä lopulta pääasiassa pitäjä vain luetteli fanktoja, jotka itsekin jo tiedostin. Ohjelman parasta antia oli ehdottomasti spekulointi sarjasta, sen tulevaisuudesta ja kirjailijasta muiden osallistujien kanssa, vaikka ohjelmapitäjän anti jäi mielestäni vähäiseksi.
Tämän jälkeen maistuikin jo ruoka ja koska kaveria piti sisvistää, niin tiemme kulki läheiseen nepalilaiseen ravintolaan. Kaverikin yllättyi postiivisesti ruuasta ja saimma kyllä vatsamme täyteen. Ennen ja jälkeen ruokailin kierrimme myös yhdistypöydät, taidekujan ja myyntipöydät. Yhdistyspöydillä nyt kävi turisemassa mukavia kuten aina, mutta myyntipöytäsalista ei tällä kertaa tarttunut matkaan mitään. Taidekujaltakin mukaan sattuivat vain pari arttia ja yhdistyspöydiltä Aiconin kangasmerkki. Tosin taidekujalta olisin halunnut ostaa vaikka ja mitä, mutta en vain antanut itseni langeta.
Muutenkin syömisen jälkeen vaeltelimme ympäri conipaikkaa, sillä molemmat odottivat kellon lyövän tarpeeksi seuraavia ohjelmia varten. Kaveri lähti kuuntelemaan päivän viimeisenä ohjelmana Ympäristö tarinankertojana videopeleissä, mutta koska itseäni ei videopelit jaksa nykyään kiinnostaa niin päätin itse ujuttautua kuuntelemaan Sinä ja fuusiosi — Sukupuoli ja seksuaalisuus Steven Universessa-ohjelmaa. En ole Steven Universea koskaan katsonut, mutta sen hahmot ja pääidea olivat ennestään tuttuja. Ohjelma oli todella hauska ja Metteä oli kiva kuunnella, mutta hän ei mielestäni mennyt tarpeeksi syvälle aiheeseensa. Ohjelma ei ollut niin syvällistä analyysia kuin olin odottanut eikä ohjelma oikeastaan antanut mitään uutta, mutta Metteä oli vain kiva kuunnella. Tosin ohjelman aikana minua häiritsi yleisön jatkuva kommentointi läpi ohjelman. Pari kysymystä ei haittaa, mutta kun kysymyksiä ja kommentteja tulee joka välissä niin se rupaa ärsyttämään. Varsinkin kun nämä kommentit eivät välillä mitenkään liittyneet ohjelman sisältöön. Jos sinulla on paljon asiaa ohjelmasta säästä kysymykset loppuun tai pidä oma ohjelma.
No, ohjelmian loputtua lähdimmiken kohti rautatieasemaa kaupana kautta ja jätkien kera. Olin varautunut päivään aivan liian paksuilla housilla, joten käveleminen oli välillä melko kuumottavaa. Junamatka kohti kotia sujui mukasti, joskin hieman väsyneissä merkeissä ja liian tunkkaisessa vaunussa. Popcult Day oli oikein onnistunut päivä ja olen tyytyväinen, että lähdin sinne. Kaveria tuli nyt vedettyä paikasta toiseen, mutta loppukartoituksessa onneksi selvisi, että päivä oli ollut oikein mieluisa. Tekemistä riitti koko ajan ja ohjelmaa oli runsaasti moneen makuun. Ohjelma osoittautui pääosin todella hyväksi ja oli harmillista, että niin moni ohjelma meni ohi suun. Tapahtumapaikkana Kulttuuritalo ei ehkä ole kaikista paras vaihtoehto, sillä paikoitellen käytävät ja portaat olivat ahtaat. Tämäpä tosin taitaa olla ainoa miinus tapahtumapaikasta. Sijainti oli hyvä ja ilmastointikin pelitti kohtuullisen hyvin. Ohjelmasaleja oli useita ja taidekujalla oli suhteellisen isot tilat. En voi kun kehua tapahtumaa, sillä siitä jäi päällimmäiseksi hyvä mieli päälle. Ensi vuonna on hyvä sitten jatkaa näillä näkymin Popcultin parissa. Viime viikonloppuna oli Matsuconi, joten siitä on tulossa postaus jossakin kohtaa, jahka innostun siitä kirjoittamaan. Näillä näkymin seuraava coni on Desucon, joten minä kiitän ja kuittaan tältä erää. Näkyillään taas!
