tiistai 21. maaliskuuta 2017

Matsucon 2017 - onnistumisia ja hauskuutta

Pääsin viimein käsiksi tähän kirjoitukseen, sillä tämä viikko on ollut yhtä juoksemista paikasta toiseen. Matsuconissa siis tuli oltua pari viikkoa sitten ja itselle jäi tapahtumasta tosi hyvä maku suuhun. En ollut käynyt Oulussa pitkään aikaan, joten oli ihan kiva käydä visiitillä sielläkin. Olin myös ekaa kertaa conissa järjestyksenvalvojana, joten siltäkin osin tuli neitsyys menetettyä.


Lauantaina juna oli vähän yli kaksitoista Oulussa ja siellä oli aivan jäätävän kylmä. Pakkasta oli noin 10 astetta, mutta koska tuuli niin se tuntui vielä kylmemmältä. Matsucon järjestettiin Pohjankartanon koululla, joka oli kuitenkin onneksi lyhyen (alle kilometrin) kävelymatkan päässä juna-asemalta. Tapahtumapaikalle päästyäni ensimmäisenä etappina oli infopisteellä käyminen ja itsensä kirjaaminen sisään. Ja koska olen näin homespää, niin jouduin käymään infossa toisenkin kerran, koska en ollut muistanut pyytää vänkäripaitaa. Seuraavaksi sitten lähdinkin metsästämään greenroomia, sillä minulla ei ollut minkään valtakunnan hajua missä se sijaitsi. Hetken seikkailtuani sain Slackin kautta informaatiota sijainnista. Greenroomin ei kuitenkaan ehtinyt tutusta kauhean kauaa, sillä seuraavalle luennolle oli jo kiire.

Yaoin normit ylitti odotukseni, sillä vaikka siellä ei niin sanotusti kauheasti mitään uutta tullut tietoon niin, luento oli kuitenkin viihdyttävä. Anna ja Sonja ottivat selvästi homman haltuun, eikä kaksikko ottanut asiaansa liian vakavasti. Luennolla käsiteltiin yleisimpiä normeja yaoissa, ja yaoi-faneille luento oli ehdoton. Luento ei kuitenkaan ehtinyt kehittyä liian tiiviiksi vaan tietoiskujen lomassa Anna ja Sonja osasivat keventää tunnelmaa ja 45 minuuttia kului kuin siivillä. Kelloon ei ehtinyt tuijotella, kun luento veti niin hyvin mukanaan.

Luennon jälkeen tehtiin tuttavuuksia ihmisten kanssa ja Hannelen kanssa tuli vaihdettua sananen, jos toinenkin. Minulla oli vajaa tunti aikaa kierrellä tapahtumapaikka läpi ja kirppikseltä tuli tehtyä myös muutama löytö. Hups. Pohjankartano toimi aivan loistavasti Matsuconin tapahtumapaikkana, sillä tilaa oltiin käytetty hyvin hyödyksi, eikä paikka tuntunut liian pieneltä ja ahtaalta tai liian isolta, jotta sinne eksyisi. Myyntipöytäsali oli aseteltu fiksusti keskelle isointa tilaa ja taidekujalle oli annettu oma käytävänsä toisessa kerroksessa. Ostospaikkojen välillä oli hieman ramppaamista, mutta onneksi Pohjiksella on helppo liikkua paikasta toiseen, kun joka paikassa on isot portaat ja leveät käytävät. Ihmisille riitti istumapaikkoja, jolloin portaat pysyivät avoimina. Ainoaksi miinukseksi paikasta jäi se, että jotkin luokkahuoneet kävivät vähän ahtaiksi, jos porukkaa oli vähän enemmän tulossa luennolle. Tietenkään koskaan ei voi tietää paljonko ihmisiä luennolle oli tulossa ja pääosin asiat hoituivat mallikkaasti. Matsuconissa ei ollut myöskään sitä isompien conien iänikuista ongelmaa huonosta sisäilmasta.

 

Ehdin käydä vielä kahta luentoa ennen työvuoron alkua, ja ne olivat hyviä enemmän tai vähemmän. Kanata Kara - tähtien asettama rakkaus aiheena olikin nimensä mukaisesti vanhempi rakkaussarja Kanata Kara tai From Far Away. Itse en ollut aiemmin sarjaan tutustunut, joten odotinkin mielenkiinnolla, miten luennoitsijat pystyivät vakuuttamaan pienen mieleni sarjasta. Luento oli oikein hyvä ja oli näppärää tuoda esille se, että luennoitsijat pitivät aivan eri tyylisistä sarjoista ja silti molemmat pitivät Kanata Karasta todella paljon. Pointit tuotiin hyvin esille ja viihdyinkin luennolla oikein hyvin ja olikin harmi, ettei luennolle osallistunut kuin kourallinen ihmisiä. Ehkä tutustun sarjaan jossain välissä. Heti perään olikin toinen luento Japanin kansantarinat 101. Odotukseni olivat korkeat tämän luennon kohdalla ja olen aina ollut kiinnostunut Japanin kansantarinoista. Luento ei kuitenkaan aivan ylettänyt odotuksiin asti ja sen lopuksi jäikin vähän tyhjä olo. Luento kulki eteenpäin hyvin töksähtäen ja luennoitsijan oli vaikea pysyä asiassa. Oli vähän puuduttavaa kuunnella, kun luennolla ei näyttänyt olevan päätä eikä häntää, eikä kansantarinoiden näkymistä animessa käsitelty juuri lainkaan.

Sitten olikin jo aika hypätä töihin. Järjestyksenvalvoja hommista oli ehtinyt kulua jo jonkin aikaa, mutta homma oli onneksi simppeliä ja asiat soljuivat rauhallisesti. JV-vastaava oli mahtava tyyppi, jonka kanssa tuli hyvin juttuun. Läppää tuli heitettyä HallitsijanKeksisiepon sekä vastaavan kanssa ja en muistakaan koska viimeksi olin nauranut mahani niin kipeäksi. Ovien sulkeuduttua Keksisiepon kanssa lähdettiinkin syömään. Oli aivan upeaa, että Matsucon oli tehnyt diilin paikallisen baariravintolan kanssa, jolloin hampparin lisukkeen ja juoman sai ilmaiseksi. Kannattaa käydä Kauppuri 5:ssa jos Oulussa sattuu olemaan. Hauskaa oli ja kylmä tuli jälkikäteen, kun meidän piti etsiä Kotipizza. Mutta sekin tuli löydettyä.

Tälläinenkin hirmu tuli vastaan xD

Seuraavana aamuna oltiin ylhäällä jo puoli kasin aikaan ja laiteltiin paikkoja kuntoon. Yö tuli yllättävän hyvin nukuttua lattialla ja täytyy sanoa, että kerrankin tuli tehtyä fiksusti ja otin sen tyynyn mukaan. Vuoro alkoikin jo heti ysiltä ja kesti kolmeen asti, vaikkakaan se ei tuntunut siltä. Heitettiin läppää ja syötiin pockya (hyvin ammattimaista xD). Täytyy myös sanoa, että ihmettelen miten vastaava pysyi tolpillaan puolentoista päivän valvomisen jälkeen. Vuoron jälkeen ehdin päivän viimeisimmälle luennolle ennen päättäjäisiä, jota olin odottanut kovin. Moni kakku päältä kaunis… Fruits Basketin psykologiset ulottuvuudet oli kivaa seurattavaa ja annan kunniaa luennoitsijalle hyvästä yrityksestä saada porukkaa mukaan vastaamaan kysymyksiin. Jäykän alun jälkeen porukka alkoi kommentoida enemmän ja luento olikin ihan onnistunut.

Ja sitten olikin jo päättäjäisten aika. Matsucon oli kehitellyt hulppeaa ohjelmaa ja olivat muodostaneet oman Matsuidolinsa. Idoleiden laulama Matsun oma biisi oli hyvä, mutta oli harmillista ettei sanoista meinannut saada selvää. Ilman seinälle heijastettuja sanoja olisivat laulun idea valuneet täysin hukkaan. Haikea olo jäi päättäjäisten jälkeen, mutta paikan purkamista aloiteltiin jo melko nopeasti sen jälkeen. Ehdin avitella tunnin ajan, sillä juna lähti jo kuuden aikaan takaisin Etelä-Pohjanmaalle. Porukalle joutui kuitenkin sanoa heipat liian aikaisin ja kassini, joka oli syönyt ainakin 10 kiloa lisää painoa, oli tuskallista kantaa junaan. Ensi kerralla otan vedettävän laukun.


Matsucon onnistui siinä missä usea muu con ei; nimittäin tiedottamisessa. Kertaakaan conin aikana ei tullut sitä fiilistä, että mikähän on nyt homman nimi ja missä taas jokin toinen luento pidettiin. Koulu toimi myös tässä asiassa hyvänä tapahtumapaikkana, sillä tiedotettavat asiat saatiin kuulutettua näppärästi keskusradion kautta. Matsuconia muistelen lämmöllä vielä pitkään ja siitä on oikeastaan hyvin vähän pahaa sanottavaa. Hauskaa oli ja tapahtumanjärjestäjät ansaitsevat taputuksen olkapäälle hyvin organisoidusta conista. Onneksi päättäjäisissä varmistui, että Matsucon järjestetään ensi vuonnakin, joten ei tarvitse odottaa kuin vuosi että pääsee sinne uudelleen. Matsuconissa kannattaa käydä, sillä porukka on mukavaa, ohjelma kiinnostavaa ja tapahtumapaikka ei olisi voinut paremmin osua nappiin. Tällaista lisää ja ensi vuonna nähdään taas!

(Sori kuvien kehno laatu, sillä kunnon kamera jäi kotiin ja kännykkä sai kelvata tällä reissulla)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti