sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Sherlock - Vaaleanpunainen kuolema - mestarietsivä astuu areenalle

Kaikkien tuntemasta mestarietsivästä Sherlock Holmesista on ehditty tehdä monenlaista näytelmää, sarjaa ja mangaa. Varsinkin japanilaiset tuntuvat olevan kovia Sherlock-faneja, sillä useammassakin etsiväsarjassa mainitaan Sherlock. Salapoliisi Conanissa Shinichin esikuva on Sherlock ja Etsiväkoira Sherdockissa mestarietsivä on taantunut koiraksi. Tämän kertainen Sherlock-manga perustuu kuitenkin brittiläiseen TV-sarjaan ja tietenkin 2000-luvulle tuotuun Sherlockin ja Watsonin seikkailuihin.


Sherlock - Vaaleanpunaisessa kuolemassa on kaikkea mitä siltä voi odottaa; murhia, pohdintaa sekä huippuälykäs sosiopaatti Sherlockin omin sanoin. Siitä, sekä aikamoisesta dialogin määrästä huolimatta, mangaa on oikein mukava lukea, sillä varsinkin Sherlockin nokkela ja hieman vittuileva puhetapa pitää sarjan seuraamisen miellyttävänä. Vaaleanpunainen kuolema kuitenkin vasta pohjustaa tarinaa sekä hahmoja, varsinkin kun itse pääpahis, Moriarty, mainitaan vasta viimeisillä sivuilla. Ensimmäinen osa keskittyykin enemmän Sherlockin ja tohtori Watsonin kohtaamiseen sekä näiden tutustumiseen toisiinsa. Pokkari kattaakin vain TV-sarjan ensimmäisen jakson, jolle manga onkin hyvin uskollinen, joten tarina lähteneekin etenemään todennäköisesti vasta seuraavissa osissa. Jos pidit alkuperäisestä TV-sarjasta tai olet Sherlock-fani tulet pitämään tästä sovituksesta. Sarjan hahmot ovat myös erittäin mielenkiinoisia, varsinkin suorapuheinen Sherlock.


Sherlockin taide varmasti jakaa mielipiteitä. Jay.n taide on nimittäin erittäin realistista ja se muistuttaa paljon tyypillistä länsimaista piirrosjälkeä, ellei mangasilmiä lasketa. Sarjan hahmotkin oikeasti näyttävät TV-sarjan näyttelijöiltä. Tämä kuitenkin erottaa sarjan muista sarjoista. Tosin itse en aluksi pitänyt sarjan taiteesta, varsinkin siksi että Sherlock näyttää hymyillessään aivan huulettomalta. Piirrosjälkeen kuitenkin tottui nopeasti, eikä se enää niin paljon häirinnyt. Sarja on myös sopivan synkkä ja tumma, mutta pientä huumoria aina löytyy. Mainittakoon myös vielä, että joissakin kohdissa puhekuplien sijoittelussa olisi voitu ajatella kaksi kertaa, sillä välillä on vaikea päätellä kuka hahmoista puhuu juuri sillä hetkellä.
Punainen Jättiläinen on julkaisun takana ja taas on onnistuttu hyvin mitä laatuun tulee. Pokkari on normaalia mangaa kookkaampi ja se tuntuu mukavan tukevalta kädessä. Sivut ovat mukavan paksua paperia ja niitä on helppo käännellä. Jopa värisivuja löytyy! Käännöskin toimii erinomaisesti eikä painolaadusta ole muutenkaan valitettavaa.

Teos: 2/3

Julkaisu: 3/3

6 kommenttia:

  1. Pieni korjaus: TV-sarja on brittiläinen.

    VastaaPoista
  2. Mä olin tähän pokkariin itse asiassa aika pettynyt. Toki pidin piirrosjäljestä ja siitä, että yksi lempi sarjoistani on tehty mangan tyyliin, mutta se, että tarina oli täsmälleen sama kuin alkuperäinen, se jos jokin tuntui rahan haaskaamiselta :( Toivoin, että se tekisi jänniä sivujuonia, esittelisi hahmojen persoonaa laajemmin tai edes jollakin tapaa poikkeaisi alkuperäisestä. En kyllä lue seuraavaa pokkaria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo Tv-sarjan nähneille sarja on kyllä erittäin yllätyksetön. Olisin itsekin toivonut, että esim. hahmoihin keskityttäisiin enemmän ja syvemmin, tai kuten sanoit joitakin sivujuonia olisi ollut kiva nähdä.

      Tietenkin niille, jotka eivät vielä sarjaan ole tutustuneet, tämä versio on aika hyväkin ostos. Ja sitten on myös ne lukijat, jotka haluavat mangan olevan tarkalleen sama kuin TV-sarjan. Meitä kun on niin moneen junaan.

      Poista
    2. Totta tuokin. Lisäksi piirtäjälle tulee varmastikin ongelmia sarjan tuottajien kanssa, jos tarinaa alkaa jotenkin muuttamaan. Täytyisi sopia kässäristä, miellyttää monta asianomaista ja muutenkin olla aika varpaillaan.

      Onneksi nyt on tullut muutenkin niin paljon uusia tuttavuuksia mangahyllylle, että tätä ei tarvitse kauaa harmitella, kun lukee Tokio Ghoulia ja Kummituskokelasta :D

      Poista
    3. Näin on. Siitä vain saattaisi tulla kallis oikeusjuttu, jos ominpäin menee muuttamaan tarinaa. Formaatti on kerran periaattessa ostettu toiselta niin melkein pitää tehdä toiselle mieliksi.

      Tänä vuonna on kyllä tullut harvinaisen paljon uusia tuttavuuksia jo tuttujen sarjojen rinnalle. Tokyo Ghoul ja Kummituskokelas ovat kyllä hyviä molemmat ja itse pidän myös Lindbergistä. Kyllä näillä jo kelpaa :)

      Poista