Näytetään tekstit, joissa on tunniste Neon Genesis Evangelion. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Neon Genesis Evangelion. Näytä kaikki tekstit

torstai 1. joulukuuta 2016

Joulukalenteri - 1. luukku

Hyvää alkavaa joulunodotusta kaikille ja niin vaan taas kerran kävi niin, että se joulukuun ensimmäinen päivä koitti näinkin pian. Se kurja... Tämähän tarkoittaa siis sitä, että joulukalenteri starttaa tänään.


Kertaan vielä pikaisesti mistä tämän vuoden joulukalenterissa on kyse: kalenterin aihe on tämän vuoden parhaat katsotut animet (sarjat ja elokuvat). Listassa tulee siis olemaan sarjoja jotka olen katsonut vuonna 2016. Joulukalenterin ensimmäisestä luukusta paljastuu vuoden "huonoin" tai ei-niin-vaikuttavin anime ja jouluaattona taas saamme tietää, mikä sarja on mielestäni ollut kaikkein paras. Pisteitä olen antanut kuudesta kategoriasta, jotka ovat kokonaisuus, hahmot, toteutus, tarina, animaatio sekä musiikki. Jokaisesta kategoriasta on mahdollista saada 10 pistettä eli näin ollen lopullinen maksimipistemäärä on 60. Näin siis lyhyesti ja ytimekkäästi.

Tänä vuonna olen katsonut yhteensä 27 animea, joten kolme animea jää heti kättelyssä joulukalenterin ulkopuolelle. Lupasin kuitenkin joulukalenterin esittelyssä, että mainitsen nämä kolme sarjaa ja niin aion myös tehdä:

Kantai Collection ~ KanColle


Kokonaisuus: 6
Hahmot: 6,5
Toteutus: 6
Tarina: 8
Animaatio: 6
Musiikki: 6
Yhteensä: 38,5

KanColle vaikutti aluksi hyvältä tapaukselta, mutta se lässähtää totaalisesti loppua kohden. Se ei saa mitään olennaista aikaan, vaan se tuntuu vain jankkaavan paikallaan. Harmillista tässä on se, että KanCollella on niin kiinnostava pahis. Sarja olisi saanut paljon enemmän irti itsestään, jos se olisi keskittynyt enemmän vakavampaan teemaan. Tytöt ovat ihan kivoja, mutta järjestäen kliseisiä ja unohdettavia. 3D-animaatio on aika kuraa ja musiikkikin jää aika pliisuksi.


Neon Genesis Evangelion


Kokonaisuus: 6
Hahmot: 5
Toteutus: 5
Tarina: 8
Animaatio: 7,5
Musiikki: 7
Yhteensä: 38,5

Neon Genesis Evangelion sai yhtä paljon pisteitä kuin KanColle. NGE oli itselle pienoinen pettymys, sillä se kompuroi hirveästi tarinansa ja toteutuksensa kanssa. Varsinkin sarjan loppuhuipennus on melko hämmentävä. Sarjan hahmotkin passasivat enemmän ärsyttämään kuin herättämään sympatiaa, varsinkin Shinji sai hermot kiristymään. Plussaa kuitenkin sarjan kohtuu hyvästä musiikista sekä animaatiosta joka on kestänyt aikaa.


Highschool of the Dead


Kokonaisuus: 6
Hahmot: 6
Toteutus: 6
Tarina: 8
Animaatio: 6
Musiikki: 8
Yhteensä: 40

Highschool of the Deadia eeppisempää tis... eikun siis selviytymissarjaa saa kyllä hakea. Sarja onnistuu viihdyttämään eeppisyydellään sekä tavattoman tasokkaalla musiikillaan, mutta siihen se jääkin. Touhu vedetään välillä niin naurettavaksi, ettei sarjaa voi edes ottaa tosissaan. Loppu on yhtä suurta cliffhangeria mikä jättää vähän pahan maun suuhun. Animaatio on ihan kelvollista, mutta tissien liikkeet ovat aika legendaariset.


Osasin oikeastaan odottaa, että juuri nämä kolme sarjaa tippuvat kalenterista, sillä ne kompuroivat niin monissa asioissa. Mutta se niistä maininnoista. Nyt päästään asiaan eli on aika paljastaa anime, mikä siellä ensimmäisen luukun takana jo odottaa. Vuoden 2016 24. paras anime on:

Akame ga Kill


Kokonaisuus: 7
Hahmot: 7
Toteutus: 6
Tarina: 8
Animaatio: 6,5
Musiikki: 7
Yhteensä: 41,5

Akame ga Killin tarina oli todella koukuttava heti alusta asti ja pidin sarjan nopeasta menosta ja taistelukohtauksista todella paljon. Sarjan ote alkaa kuitenkin lipsua puolenvälin jälkeen ja loppuun onkin isketty kaikki loput ideat mitä löytyy ja niin paljon asioita jää selittämättä. Mutta vaikka sarjan loppu nyt oli mitä oli niin, Akame ga Kill osasi omalla tavallaan olla sympaattinen ja surullinen tarina. Sen viihdytysaste on melko korkea ja ihme kyllä tykkäsin melkein kaikista sarjan hahmoista (jotka nyt vain tuppaavat kuolemaan sarjan aikan :´(). Sarja keskittyy liikaa turhiin asioihin ja olennainen asia jää kokonaan unholaan. Sarjan musiikki on melko keskivertoa, mutta ihan mukiin menevää ja ajaa asiansa. Mainittakoon animaatiosta sen verran, että se onnistuu aina välillä yllättämään, mutta välillä se on taas melko kehnoa. Akame ga Kill oli sarja miltä odotin ehkä enemmän, mutta se on kuitenkin sarja mikä tekee loppuun sen mitä se on aikonutkin. Tuskin sarjan pariin enää palailen, mutta jotkut saattavat tykätä sarjasta enemmän kuin minä, sillä sillä on omat hetkensä. Tää sarja rikkoo sut...

lauantai 8. lokakuuta 2016

#18: Neon Genesis Evangelion

Joidenkin sarjojen kohdalla odotukset ovat paljon suuremmat kuin muilla sarjoilla. Varsinkin jos sarja on jo hyvin tunnettu sekä omaa jonkinlaisen legenda-tittelin. Muuutta... ne eivät aina ole loppujen lopuksi sitä mitä aluksi olisi luullut. Arvoisa yleisö, tämä on Neon Genesis Evangelion!

Tarina

Vuonna 2015 ihmiskuntaa vainoavat Enkeleiksi kutsutut olennot, joita vastaan voidaan taistella ainoastaan Evangelion (EVA) roboteilla. Näitä robotteja pystyvät ohjaamaan vain harvat ja valitut nuorukaiset. Shinji Ikari saapuu monien vuosien jälkeen kaupunkiin, jossa NERV-järjestön tukikohta sijaitsee. Shinji on kutsuttu pilotoimaan yhtä jättimäistä Evangelionia, muttta katkerana isälleen ja peloissaan vastuun ottamisesta hartijoilleen, hän kuitenkin kieltäytyy. Sattumusten kautta Shinji kuitenkin päätyy EVAn pilotiksi ja saa vastuullen sekä taakakseen tuhota NERViä ja ihmiskuntaa uhkaavat Enkelit. Matka kohti parempaa tulevaisuutta on kuitenkin kivikkoinen, eikä surulta ja tuholta voida välttyä.


Arvostelu

Juuh. Neon Genesis Evangelioin sanotaan olevan anime, minkä jokaisen animeharrastajan tulisi katsoa. Itse olin tutustunut sarjaan alun alkaen mangan kautta, ja tästä versiosta olenkin pitänyt pienine virheineen ja suomikäännöksineen. Mutta täytyy kuitenkin sanoa, että en pitänyt animesta oikeastaan lainkaan. En tiedä aloinko katsomaan sitä vain väärällä jalalla tai odotuksilla, mutta en päässyt missään vaiheessa sarjaan sisälle ja se tuntui jo ärsyttävän loppua kohti mentäessä. Oikeastaan, jos kyseessä olisi ollut jokin muu sarja niin olisin suosista jättänyt sen kesken viimeistään jakson 10 kohdalla. Mutta ihan periaatte syistä halusin katsoa sarjan loppuun, sillä jaksoin uskoa, että kyllä sarja parantuu tästä vielä.

Sarjan epäloogisuudeet, sympaatittomat hahmot sekä typerä juonenkuljetus saivat minut kuitenkin vain pettymään sarjaan. Otetaan nyt kuitenkin sarjan plussat: sarja käsittelee uskottavasti ja mukavan kivuttomasti hahmojen tunteita sekä ihmisen mieltä ja sen rumuutta. Varsinkin Shinjin mieleen uppoudutaan useammankin kerran sekä muutaman muun hahmon. Sarjalla on kuitenkin niin kova kiire uppoutua Shinjiin sekä tämän pään sisäiseen maailmaan, että muut asiat jäävät taka-alalle. Muun muassa tästä kärsivät muut hahmot, sekä hahmojen väliset suhteet jäävät kehittymättä. Varsinaisia vastauksiakaan sarja ei anna joihinkin kysymyksiin, kuten mistä Enkelit ovat tulleet ja mitä EVAt oikein ovat. Loppua kohden sarja vieä nopeutuu ja lopetus onkin sitten aikamoista sillisalaattia. Minua jäi kaihertamaan kaikesta eniten Nagisan kohtelu sarjassa sekä sarjan finaali. Mangassa Nagisa on osallisena useamman luvun ajan ja lukija oppii jollain tasolla pitämään hänestä. Anime kuitenki kohtelee häntä todellä huonosti, sillä hän katoaa sarjasta yhtä nopeasti kuin oli siihen tullutkin. Tämä jätti inhottvan fiiliksen, sillä Nagisa on kuitenkin sarja mielenkiintoisimipia hahmoja.


Sarjan lopetus vasta pettymys olikin. Ohjaaja Hideaki Annolla on tuntunut olevan liikaa ideoita sen toteuttamiseen ja se saakin aikaan sen, että loppu tuntuu useampaan kertaan korjatulta ja erittäin sekavalta. Sarjan lopussa ei vain yksinkertaisesti ole järkeä. Neon Genesis Evangelion tuntuu muutenkin kärsivän toteuksen onnistumisen puutteesta. Muilla aineksilla animesta olisi voinut tulla parempi ja toisaalta ymmärrän miksi ihmiset pitävät siitä niin paljon, mutta itseeni se ei vain iskenyt ja tuntui vain siltä kuin minulle oltaisiin annettu kultakimpale joka osoittautuikin kissankullaksi. Yoshiyuki Sadamoton manga onnistuu toteutuksessaan paljon paremmin ja tarjoaa paljon miellyttävämmän kokemuksen tunnetun nimikkeen kanssa.

Neon Genesis Evangelionin hahmot ovat kaikki jollain lailla kiinnostavia ja erikoisia tapauksia. Heissä vain ei ole tarttumapintaa niin paljon, että heistä alkaisi pitämään. Itse koin suurimman osan hahmoista vain ärsyttäviksi ja turhiksi tarinan kannalta. Hahmokehitys on melko olematonta sarjan aikana, eikä hahmojen välillä tunnu olevan minkäänlaista kemiaa.
Sarjan päähahmo on tietenkin kaikkien tuntema Shinji Ikari. Siinä missä mangan Shinji kasvaa huimasti ainaisesta ruikuttajasta aikuisemmaksi, niin animessa ei valitettavasti tällaista kehitystä nähdä. Tietenkin hän kasvaa jonkin verran, mutta ei mielestäni tarpeeksi. Varsinkin hänen hahmollaan olisi ollut tosi paljon tilaa kehittyä. Sen lisäksi, että Shinji valittaa ja vollottaa kurjaa elämäänsä hän on myös erittäin päättämätön. Hän on sarjan aikana varmaan kolme neljä kertaa aikeissa lyödä hanskat tiskiin ja lähteä kalppimaan, mutta pyörtää taas päätöksensä hetken kuluttua. Se että hän olisi kerralla luovuttanut tai jatkaut taistelua Enkeleitä vastaan olisi toiminut, mutta sarjan aikana Shinjin hahmo vain pisti ärsyttämään. Välillä alkoi oikein miettimään miksi hänenlaisestaan on tehty päähahmo. Hänen rinnallaan jopa Mirai Nikkin Yukiteru näyttää Herkulekselta.


Muita EVA-pilotteja ovat Rei Ayanami sekä Asuka Souryuu. He jakavat Shinjin kanssa saman kohtalon hahmokehityksessä. Molempien hahmot ovat selvästi kehittyneempiä mangassa, sillä jopa nukkemainen Rei tulee hieman ulos kuorestaan. Animessa Rei kuitenkin pysyy sinä mannekiinisenä ja ilmeettömänä, mikä hän oli alussakin. Hänen hahmossaan näkyy pieniä kehittymisen pilkahduksia, mutta ne kuitataan kuitenkin pois taas seuraavassa kohtauksessa. Asuka on samanlainen äkäpussi kuten aina, mutta erittäin ärsyttävä. Hänen ainainen kuittailunsa kaikille ja ylenpalttinen nokkavuutensa saa ihan varmasti kenen tahansa verenpaineen koholle. Hänen surullisesta menneisyydestä huolimatta Asukaan on erittäin vaikea samaistua, sillä hänestä ei voi vain pitää.
Shinjin, Rein ja Asukan välinen suhde jää melko alkutekijöihin ja se on sääli, sillä olisin mielelläni nähnyt näiden kolmen välisten suhteiden kehittyvän ja heidän kehittyvän samalla myös hahmoina.

Neon Genesis Evangelion on tuotettu vuosien 1995 ja 1996 aikana ja se näkyy animaatiossa. Studio Gainax tuotti aikoinaan NGE:n, mutta animaatio on kuitenkin kestänyt yllättävän hyvin aikaa. EVA-robotit näyttävät ihan hyvältä ja taistelukohtauksetkin ovat mukavan sulavia ja meneviä. Mutta välillä animaation kanssa on selvästi hätäilty ja oikaistu sitten sieltä mistä aita on matalin. Animaatio kuitenkin hoitaa tonttinsa kunnioittavasti sekä pitää yllä laatuaan kohtalaisesti, joten eipä animaatiosta sen kummempaa nokan koputtamista ole.


Kuten NGE sarjana itsessään on ansainnut legendan maineen, ovat myös sen alku- ja lopputunnari tunnettuja. Hyvässä ja pahassa. Alkutunnari "Zankoku na Tenshi no Thesis" on se biisi mitä lauletaan animekaraokessa vuodesta toiseen. Ja kyllä olen sortunut laulamaan sitä itsekin. Kappale on todella tarttuva ja sen yksinkertaisiin sanoihin on vain helppo yhtyä, jolloin sitä sitten hoilottaa joka kerta perässä. Myös Yoko Takahashille täytyy antaa kunniaa. Yokon ääni on samalla helisevä, mutta terävä jolloin hänen ääntään kuuntelee ihan mielellään. Alkutunnari onkin aikansa parhaimmistoa vaikkakaan se ei enää nykypäivän tunnareille vedä vertoja. Alkutunnarin animaatio on taas pienoinen pettymys. Sen animaatio on hyvin rytmitetty musiikin tahtiin, mutta muuten se on tylsä, eikä herätä kiinnostusta sarjaa kohtaan. Lopputunnari taas häviää alkutunnarille sekä animaatiossa, että musiikissa mennen tullen. Kappale "Fly me to the Moon" on mielestäni melko laimea eikä se kuulostakaan oikein hyvältä. Biisin laulaja vaihtuu aina välillä, mutta se ei kuitenkaan nosta kappaleen arvoa. Animaatio on hyvin yksinkertainen, ja jos totta puhutaan ei sitä jaksa tuiijotella edes sitä puoltatoista minuuttia. Tylsäksi, mauttomaksi ja hajuttomkasi jäävä lopputunnari ei ole selvästi Neon genesis Evangelionin parhaita puolia. Muuten NGEen OST on ihan perus musiikkia, joka vaihtelee surullisesta toiminnalliseen tilanteen mukaan. Mitään kiinnostavaa kappaletta ei kuitenkaan sieltä jäänyt käteen.


Tuomio

Odotin Neon Genesis Evangelionin animeversiolta vähän enemmän. Se kompuroi monissa asioissa pahoin ja saa katsojan pään vain sekaisin. Se yrittää olla syvällinen ja filosofinen, mutta se yrittää silti aivan liikaa ja kaatuu lopulta omaan nerokkuuteensa. Lopetus on aikamoista sillisalaattia, joka ei anna kunnolllista loppua potentiaaliselle tarinalle. Elokuvan katsomalla animelle saattaisi saada toisenlaisen lopetuksen, mutta itse en edes periaatteesta sitä katso, koska mielestäni animen kuuluu loppua siihen mihin se loppuu eikä jatkua elokuvana. Ärsyttävät hahmot eivät toimi lainkaan, eikä katsojalla ole mitään intressejä kannustaa näitä eteenpäin tavoitteissaan. Musiikista jäi vain mieleen alkutunnari. Muu musiikki ei taas oikeastaan tehnyt minkäälaista vaikutusta.
En sano että NGE olisi huono, se vain ei mielestäni onnistu toteutuksesaan kovin hyvin. Ne jotka pitävät sarjasta, ymmärrän kyllä miksi. Sarjalla on mielenkiintoisia elementtejä, mutta se ei mielestäni käytä niitä oikein. Jos joutuisin valitsemaan animen ja mangan väliltä se olisi ehdottomasti manga. Mangassa asiat kulkevat hieman eri reittejä, mutta se toteuttaa tarinan paljon paremmin kuin anime.

Arvosana: 4,5 /10