Tarina
Sarja sijoittuu teollisenvallankumouksen Japaniin, missä ihmiset elävät pelossa. Mysteerinen virus on muuttanut suurimman osan ihmisväestöstä käveleviksi zombeiksi, joita kutsutaan kabaneiksi. Kabanet ovat teräksen kovia hirviöitä, jotka pystytään tappamaan ainoastaan tuhoamalla niiden sydän. Ihmiset ovatkin linnoittautuneet kaupunkeihinsa muurien sisäpuolelle ja liikkuminen paikasta toiseen hoituu panssaroidun junan avulla. Yksi päähahmoistamme Ikoma on tavallinen höyryseppä, joka joutuu todistamaan sekä ihmisten että kabanejen tekemiä karmeuksia. Pian kabanet pääsevät tunkeutumaan Ikoman kotikaupunkiin ja Ikomakin joutuu taistelemaan oman henkensä edestä. Hän onnistuu tappamaan kimppuunsa hyökännen kabanen, mutta on kuitenkin joutunut sen puraisemaksi. Ikoman onnistuu kuitenkin pysäyttämään viruksen eteneminen aivoihinsa ja näin hänestä tulee kabaneri, välimuoto kabanesta ja ihmisestä, jolla on kabanen voimat ja keho mutta ihmisen mieli ja aivot. Ikoma törmää pian Mumeihin, joka on myös kabaneri sekä koulutettu taistelija. He ja osa kaupunkilaisista onnistuvat pakenemaan kaupungista, mutta miten käykään, kun yhteiselo ei aina onnistu ja seuraavalle linnoitukselle on pitkä matka?
Arvostelu
Heti aloittaessani katsomaan tätä sarjaa se vaikutti todella hyvältä ja olin melko varma, että se onnistuu tarjoamaan jotain erilaista. Sarjan tarina on perus selviytymyistarina, eivätkä epäkuolleet kabanetkaan paljon loppujen lopuksi eroa tavallisista zombeista. Vaikka sarjan setuppi onkin jo aika nähty, onnistuu se herättämään mielenkiinnon sarjaa kohtaan. Ja se täytyy myöntää, että sarja on todella hyvä aina sen puoleenväliin asti. Koutetsujou no Kabaneri jaottuu niin sanotusti kahteen arkkiin. Ensimmäinen arkki kattaa koko tämän juna matkan. Sen aikana Mumein ja Ikoman on saatava muut luottamaan heihin ja vakuutettua heidät siitä, että he ovat edelleen ihmisiä eivätkä mitään kabaneiden kaltaisia hirviöitä. Tämä sarja käyttää loistavasti massahysteriaa apunaan ja esittämään miten ihmiset toimivat, kun pelkäävät tai eivät yksinkertaisesti ymmärrä asioita. Tämä arci onkin yllättävän hyvä ja se jaksaa pitää tunnelmaa ja mielenkiintoa yllä koko ajan.
Mutta tämän arkin, eli noin sarjan puolessa välissä, sarjan taso laskee kuin lehmän häntä. Toisen arkin alkaessa esitellään se pakollinen pääpahis, joka jakaa oman käden oikeutta tavoitellen omia etujaan. Mielestäni sarja olisi toiminut paljon paremmi samalla konseptilla mitä alkupuoliskokin käytti, mutta se päättikin lakaista kaikki mielenkiintoiset elementit nurkkaan ja olla jotain aivan muuta. Mutta suurin sääli oli se, että itse kabanet jäivät liikaa taka-alalle. Sarjan alussa ne olivat selvästi koko ihmiskunnan suurin uhka ja niitä kuuluu syystäkin pelätä. Lopulta ne kuitenkin muuttuvat vain päättömiksi juoksijoiksi, jotka toimivat hyvänä viihdykkeenä silloin tällöin ja joita voi aina syyttää siinä sivussa kaikesta pahasta. Sarja ei myöskään kertonut oikeastaan mitään kabaneista, esim. mistä se virus on alkujaan tullut ja mikä loppujen lopuksi on koko kabane-epidemian takana. Ja jottei tämä vielä riittäisi sarja kiihdyttää tahtiansa loppua kohti mentäessä ja varsinkin kaksi viimeistä jaksoa oltiin selvästi jouduttu kiirehtimään ja aivan liian paljon tapahtumia ja asioita oltiin joko lätkäisty lyhyen ajan sisään tai vain jätetty kokonaan pois. Se tekee myös mielestäni helppoja valintoja joidenkin asioiden suhteen, eikä se anna kunnon tyydytystä katsojalle. Pähkinän kuoressa Koutetsujou no Kabanerin eka puolisko oli viihdyttävää ja kiinnostavaa katseltavaa ja toinen puolisko taas kusi sen kaiken mitä eka puolisko rakensi.
Mihin tämä sarja oikein pyrkii, kun se ei näytä onnistuvan kunnialla niin tarinan kuin hahmojensa kanssa? Koutetsujou no Kabanerilla on mielestäni niin paljon hyviä ja potentiaalisia hahmoja, joista suurin osa ei saa oikeastaan kunnon kehitystä tai ruutuaikaa. Ja syy tähän on Mumei. Mumei on ehdottomasti isoin tekijä koko sarjan ajan, mutta valitettavasti tämä hahmo on samalla ärsyttävin ja typerin koko sarjassa. Hän on parin jakson ajan ihan kiinnostava ja hyvä hahmo, kunnes hänen tuuliviiriasenteessa ottaa vallan ja muuttaa hahmon kamalaksi. Hän tuntuu syrjäyttävän kaiken muun koko sarjassa, sillä hän saa niin paljon ruutuaikaa, ettei muihin hahmoihin ja tapahtumiin ehditty perehtyä kunnolla. Tästä kärsi varsinkin toinen päähahmomme Ikoma, joka jäi yhdeksi suureksi kysymysmerkiksi, kun hänestä ei saatu mitään irti. Tämän kaiken lisäksi lähes 80% prosenttia tapahtuvista konflikteista ja tapaturmista johtuu yksinomaan Mumeista ja hänen tyhmyydestään. Tavallaan katsoja varmaan ymmärtää miksi hän käyttäytyy miten käyttäytyy, mutta itse en ainakaan kauheasti tuntenut myötätuntoa Mumeita kohtaan.
On todellinen sääli, että sarja tuhlasi niin paljon aikaa Mumeihin, sillä se ei näy tämän kehityksessä juuri lainkaan. Sarjalla olisi ollut niin paljon muita kiinnostavia hahmoja, joista oltaisiin saatu paljon enemmän irti. Muun muassa Ayame, Kurusu, Takumi ja Kibito olivat kiinnostavia ja hyviä hahmoja, jotka saivat aivan liian vähän kehitystä ja ruutuaikaa. Sitten meillä on vielä Ikoma. Ikoma on huomattavasti parempi hahmo kuin Mumei, mutta jää kuin puille paljaille hahmokehityksen suhteen. En tiedä onko sarjan tekijöiltä loppunut aika kesken, sillä jos on, niin se näkyy varsinkin Ikomassa. Hänen menneisyyttään avataan hiukan, mutta sitä ei ehditä kunnolla käsittelemään ja Ikoman hahmokehitys tapahtuu sormia napsauttamalla yhden jakson aikana. Luulin myös aluksi, että hänen siskollaan olisi isompi rooli sarjassa, mutta tämä jäikin vain menneisyyden traumaksi, jota Ikoma muistelee välillä.
Jos tämä sarja jossakin loistaa niin se on animaatio. Wit Studion animaattorit ovat tuntuneet ajatelleen, että ihan sama miten tarina ja hahmokehityksen käy kunhan kaikki näyttää hyvältä. Ja siltä se tosiaan näyttää. Koutetsujou no Kabanerin animaatio on todella puhdasta ja tarkkarajaista, mikä tekeekin sarjasta todella mukavan katseltavan. Sarjaa varten animaattorit loivat myös uuden animaatiomenetelmän, joka näkyy mm. hahmojen varjostuksessa sekä liikkuvuudessa. Juuri tämä tekniikka tekee kohtauksista ja hahmoista elävän näköisiä ja todentuntuisia. Animaatio kuitenkin loistaa varsinkin taistelu- ja toimintakohtauksissa. Hahmojen liikkeet ovat tyylipuhtaita ja kohtaukset ovat erittäin latautuneita sekä tunnelmallisia. Myös hahmojen ilmeisiin sekä eleisiin oltiin panostettu, jolloin kaikki tunteet ja purkaukset näkyvät selvästi. Myös kabanet näyttivät hyviltä, eivätkä ne olleet vain stereotyyppisten zombien näköisiä, vaan niille oli luotu aivan oma uniikki ulkonäkö. KnK:n kaltaista animaatiota ei ole koskaan tullut aiemmin vastaan ja tuskin tulee tulevaisuudessakaan. Koutetsujou no Kabenerin kaikki isoimmat paukut on selvästi satsattu animen visuaaliseen ilmeeseen, mikä varmaankin syönyt budjetista ison loven. Tuntuu vähän ettei KnK ole ansainnut näin kaunista ja toimivaa animaatioita.
Koutetsujou no Kabenerin musiikki on myös yksiä parhaimpia mitä olen kuullut. Sarjan OST on hyvin voimakasta, aggressiivista sekä adreanaliinin täyteistä, ja sarjan steam punk-teema näkyy myös siinä. Musiikki on todella hyvää kuunneltavaa ja se toimii sarjassa erittän hyvin. Hyviä esimerkkejä KnK:n musiikista ovat mm. "88Shiro", "War Cry" sekä "Through my Blood". Alkutunnari on myös mielestäni yksiä sarjan parhaimpia asioita. Se kuvaa sarjan ensimmäistä puolikasta todella hyvin, sillä siinä näkyy miten paljon sarjan hahmot joutuvat ponnistelemaan selvitäkseen hengissä ja taistellessaan kabaneita vastaan. Se saa myös ihan varmasti katsojan mielenkiinnon heräämään ja vetämään tämän sarjaan mukaan. Tosin alkutunnari voikin nostaa odotukset tätä sarjaa kohtaan liian korkealle. EGOIST:in uniikki laulutyyli sopii tunnariin oikein hyvin ja pukee sitä erittäin hyvin. "Kabaneri of Iron Fortress" on todella mukaansatempaava biisi, jota jää vain kuuntelemaan. Tunnari on samalla mystinen ja rauhallinen, mutta muuttuu aika nopeasti vahvaksi ja horjumattomaksi. Lopputunnari "ninelie" on taas rauhallisempi, mutta aivan yhtä voimakastulkintainen kuin alkutunnarikin. Aimerin ja EGOIST:in laulaman biisi on todella kaunis ja siinä on tiettyä melankolisuutta. Vaikka se ei pärjääkään musiikiltaan yhtä hyvin kuin alkutunnari, niin on se silti upeaa kuunneltavaa. Visuaalisesti tunnarin animaatio on myös erittäin kaunista ja eroaa sarjan muusta animaatiosta.
Tuomio
Onko Koutetsujou no Kabaneri katsomisen arvoinen?
Sanoisin, että kyllä ja ei...
...sarja toimii hyvin, jos sitä ei ala ajattelemaan kauhean syvällisesti, ja jos katsoja haluaa animeltaan vain kunnon räiskettä ja toimintaa. Sarjan ensimmäinen puolisko on selvästi sen parhainta antia, mutta toinen puolikas taas tappaa sen kaiken mitä alku oli rakentanut. Turhan pääpahiksen heittäminen kehään oli mielestäni turhista turhin teko. Sarja kadottaa uniikin kosketuksensa nopeasti puolenvälin jälkeen mikä on todella harmillista. Sarja ei ole umpihuono ja onhan pahempaakin tullut katsottua, mutta kaikista eniten katsojaa jää kaihertamaan kaikki hukkaan heitetty potentiaali. KnK:lla olisi ollut todella paljon potentiaalia tyylipuhtaaseen suoritukseen. Sarjan setuppi on kiinnostava ja toisaalta jos se saa joskus toisen kauden, niin se ehkä voi pystyä paikkaamaan toisen puolikkaan tekemät virheet. Loistava visuaalinen ilme ja upea musiikki pelastavat paljon, mutteivat kaikkea. Hahmokehitystä annetaan myös väärille hahmoille, sillä Mumei on ärsyttävä kitisijä ja Ikoma jää puille paljaille. Tällaisenaan Koutetsujou no Kabaneri on kertamateriaalia, jonka pariin tuskin tulee palattua myöhemmin. Jos animen innostuu kuitenkin katsomaan, se tarjoaa hyvää toimintaa, räiskettä sekä animaatioita ja musiikkia.
Arvosana: 6,8/10
Arvostelu
Heti aloittaessani katsomaan tätä sarjaa se vaikutti todella hyvältä ja olin melko varma, että se onnistuu tarjoamaan jotain erilaista. Sarjan tarina on perus selviytymyistarina, eivätkä epäkuolleet kabanetkaan paljon loppujen lopuksi eroa tavallisista zombeista. Vaikka sarjan setuppi onkin jo aika nähty, onnistuu se herättämään mielenkiinnon sarjaa kohtaan. Ja se täytyy myöntää, että sarja on todella hyvä aina sen puoleenväliin asti. Koutetsujou no Kabaneri jaottuu niin sanotusti kahteen arkkiin. Ensimmäinen arkki kattaa koko tämän juna matkan. Sen aikana Mumein ja Ikoman on saatava muut luottamaan heihin ja vakuutettua heidät siitä, että he ovat edelleen ihmisiä eivätkä mitään kabaneiden kaltaisia hirviöitä. Tämä sarja käyttää loistavasti massahysteriaa apunaan ja esittämään miten ihmiset toimivat, kun pelkäävät tai eivät yksinkertaisesti ymmärrä asioita. Tämä arci onkin yllättävän hyvä ja se jaksaa pitää tunnelmaa ja mielenkiintoa yllä koko ajan.
Mutta tämän arkin, eli noin sarjan puolessa välissä, sarjan taso laskee kuin lehmän häntä. Toisen arkin alkaessa esitellään se pakollinen pääpahis, joka jakaa oman käden oikeutta tavoitellen omia etujaan. Mielestäni sarja olisi toiminut paljon paremmi samalla konseptilla mitä alkupuoliskokin käytti, mutta se päättikin lakaista kaikki mielenkiintoiset elementit nurkkaan ja olla jotain aivan muuta. Mutta suurin sääli oli se, että itse kabanet jäivät liikaa taka-alalle. Sarjan alussa ne olivat selvästi koko ihmiskunnan suurin uhka ja niitä kuuluu syystäkin pelätä. Lopulta ne kuitenkin muuttuvat vain päättömiksi juoksijoiksi, jotka toimivat hyvänä viihdykkeenä silloin tällöin ja joita voi aina syyttää siinä sivussa kaikesta pahasta. Sarja ei myöskään kertonut oikeastaan mitään kabaneista, esim. mistä se virus on alkujaan tullut ja mikä loppujen lopuksi on koko kabane-epidemian takana. Ja jottei tämä vielä riittäisi sarja kiihdyttää tahtiansa loppua kohti mentäessä ja varsinkin kaksi viimeistä jaksoa oltiin selvästi jouduttu kiirehtimään ja aivan liian paljon tapahtumia ja asioita oltiin joko lätkäisty lyhyen ajan sisään tai vain jätetty kokonaan pois. Se tekee myös mielestäni helppoja valintoja joidenkin asioiden suhteen, eikä se anna kunnon tyydytystä katsojalle. Pähkinän kuoressa Koutetsujou no Kabanerin eka puolisko oli viihdyttävää ja kiinnostavaa katseltavaa ja toinen puolisko taas kusi sen kaiken mitä eka puolisko rakensi.
Mihin tämä sarja oikein pyrkii, kun se ei näytä onnistuvan kunnialla niin tarinan kuin hahmojensa kanssa? Koutetsujou no Kabanerilla on mielestäni niin paljon hyviä ja potentiaalisia hahmoja, joista suurin osa ei saa oikeastaan kunnon kehitystä tai ruutuaikaa. Ja syy tähän on Mumei. Mumei on ehdottomasti isoin tekijä koko sarjan ajan, mutta valitettavasti tämä hahmo on samalla ärsyttävin ja typerin koko sarjassa. Hän on parin jakson ajan ihan kiinnostava ja hyvä hahmo, kunnes hänen tuuliviiriasenteessa ottaa vallan ja muuttaa hahmon kamalaksi. Hän tuntuu syrjäyttävän kaiken muun koko sarjassa, sillä hän saa niin paljon ruutuaikaa, ettei muihin hahmoihin ja tapahtumiin ehditty perehtyä kunnolla. Tästä kärsi varsinkin toinen päähahmomme Ikoma, joka jäi yhdeksi suureksi kysymysmerkiksi, kun hänestä ei saatu mitään irti. Tämän kaiken lisäksi lähes 80% prosenttia tapahtuvista konflikteista ja tapaturmista johtuu yksinomaan Mumeista ja hänen tyhmyydestään. Tavallaan katsoja varmaan ymmärtää miksi hän käyttäytyy miten käyttäytyy, mutta itse en ainakaan kauheasti tuntenut myötätuntoa Mumeita kohtaan.
On todellinen sääli, että sarja tuhlasi niin paljon aikaa Mumeihin, sillä se ei näy tämän kehityksessä juuri lainkaan. Sarjalla olisi ollut niin paljon muita kiinnostavia hahmoja, joista oltaisiin saatu paljon enemmän irti. Muun muassa Ayame, Kurusu, Takumi ja Kibito olivat kiinnostavia ja hyviä hahmoja, jotka saivat aivan liian vähän kehitystä ja ruutuaikaa. Sitten meillä on vielä Ikoma. Ikoma on huomattavasti parempi hahmo kuin Mumei, mutta jää kuin puille paljaille hahmokehityksen suhteen. En tiedä onko sarjan tekijöiltä loppunut aika kesken, sillä jos on, niin se näkyy varsinkin Ikomassa. Hänen menneisyyttään avataan hiukan, mutta sitä ei ehditä kunnolla käsittelemään ja Ikoman hahmokehitys tapahtuu sormia napsauttamalla yhden jakson aikana. Luulin myös aluksi, että hänen siskollaan olisi isompi rooli sarjassa, mutta tämä jäikin vain menneisyyden traumaksi, jota Ikoma muistelee välillä.
Koutetsujou no Kabenerin musiikki on myös yksiä parhaimpia mitä olen kuullut. Sarjan OST on hyvin voimakasta, aggressiivista sekä adreanaliinin täyteistä, ja sarjan steam punk-teema näkyy myös siinä. Musiikki on todella hyvää kuunneltavaa ja se toimii sarjassa erittän hyvin. Hyviä esimerkkejä KnK:n musiikista ovat mm. "88Shiro", "War Cry" sekä "Through my Blood". Alkutunnari on myös mielestäni yksiä sarjan parhaimpia asioita. Se kuvaa sarjan ensimmäistä puolikasta todella hyvin, sillä siinä näkyy miten paljon sarjan hahmot joutuvat ponnistelemaan selvitäkseen hengissä ja taistellessaan kabaneita vastaan. Se saa myös ihan varmasti katsojan mielenkiinnon heräämään ja vetämään tämän sarjaan mukaan. Tosin alkutunnari voikin nostaa odotukset tätä sarjaa kohtaan liian korkealle. EGOIST:in uniikki laulutyyli sopii tunnariin oikein hyvin ja pukee sitä erittäin hyvin. "Kabaneri of Iron Fortress" on todella mukaansatempaava biisi, jota jää vain kuuntelemaan. Tunnari on samalla mystinen ja rauhallinen, mutta muuttuu aika nopeasti vahvaksi ja horjumattomaksi. Lopputunnari "ninelie" on taas rauhallisempi, mutta aivan yhtä voimakastulkintainen kuin alkutunnarikin. Aimerin ja EGOIST:in laulaman biisi on todella kaunis ja siinä on tiettyä melankolisuutta. Vaikka se ei pärjääkään musiikiltaan yhtä hyvin kuin alkutunnari, niin on se silti upeaa kuunneltavaa. Visuaalisesti tunnarin animaatio on myös erittäin kaunista ja eroaa sarjan muusta animaatiosta.
Tuomio
Onko Koutetsujou no Kabaneri katsomisen arvoinen?
Sanoisin, että kyllä ja ei...
...sarja toimii hyvin, jos sitä ei ala ajattelemaan kauhean syvällisesti, ja jos katsoja haluaa animeltaan vain kunnon räiskettä ja toimintaa. Sarjan ensimmäinen puolisko on selvästi sen parhainta antia, mutta toinen puolikas taas tappaa sen kaiken mitä alku oli rakentanut. Turhan pääpahiksen heittäminen kehään oli mielestäni turhista turhin teko. Sarja kadottaa uniikin kosketuksensa nopeasti puolenvälin jälkeen mikä on todella harmillista. Sarja ei ole umpihuono ja onhan pahempaakin tullut katsottua, mutta kaikista eniten katsojaa jää kaihertamaan kaikki hukkaan heitetty potentiaali. KnK:lla olisi ollut todella paljon potentiaalia tyylipuhtaaseen suoritukseen. Sarjan setuppi on kiinnostava ja toisaalta jos se saa joskus toisen kauden, niin se ehkä voi pystyä paikkaamaan toisen puolikkaan tekemät virheet. Loistava visuaalinen ilme ja upea musiikki pelastavat paljon, mutteivat kaikkea. Hahmokehitystä annetaan myös väärille hahmoille, sillä Mumei on ärsyttävä kitisijä ja Ikoma jää puille paljaille. Tällaisenaan Koutetsujou no Kabaneri on kertamateriaalia, jonka pariin tuskin tulee palattua myöhemmin. Jos animen innostuu kuitenkin katsomaan, se tarjoaa hyvää toimintaa, räiskettä sekä animaatioita ja musiikkia.
Arvosana: 6,8/10
