Mun on täytynyt kirjoittaa tästä osasta jo pidemmän aikaa, mutta se unohtuikin muiden kiireiden alle ja pääsin siihen uudestaan käsiksi vasta nyt. Kuinka maailma pelastetaan kakkososa jatkaa samalla varmalla tyylillään kuin ensimmäinenkin ja meno vain tuntuu yltyvän. Sarja viljelee tavalliseen tapansa mautonta ja pervoa huumoria, joka kuitenkin toimii tälläkin kertaa. Melkoiset naurun pyrähdykset pokkari sai aikaan aina välillä. Tosin jotkin vitsit menevät ehkä vähän liian yli ja hipovat huonon maun rajoja. Tosin sarja ei ole alunperinkään ollut mikään siveyden sipuli, eikä se sovi läheskään kaikille lukijoille. Itseeni kuitenkin tällaiset aikuisemmille lukijoille suunnatut sarjat purevat ja on mukavaa, kun sellaista on ssatu Suomeenkin.
Sarjan toista osaa on kuitenkin kiva lukea ja se viihdyttää aikansa. Ja vaikka tahti säilyykin melkein samana kuin ensimmäisessäkin osassa ei pokkari jää tylsäksi. Mukaan on saatu uusia kasvoja, eikä naisyleisöäkään ole unohdettu, sillä pokkarissa nähdään mies kauneutta sen parhaassa muodossa ihan mukavasti.
Sarjan huonoin asia on taas sitten se, että Kuinka maailma pelastetaan jää ikävästi kesken. Kakkospokkarin lopetus oli ihan jees, mutta toisaalta olisin kaivannut enemmään syventymistä sarjan hahmoihin. Nyt sarja jäi melko pintapuoliseksi ja lyhyeksi pintalennoksi. Välipalalukemiseksi, jota ei tarvitse ottaa liian vakavasti, tämä sarja sopii kuitenkin oikein hyvin. Jos kaipaa sarjaltaan vain päätöntä ja mielivaltaista menoa kyseenalaisella huumorilla niin Kuinka maailma pelastetaan on juuri sitä. Mukavaa, että Suomeenkin on saatu tämän tyyppistä mangaa, sillä mangaskene on pysynyt monta vuotta hyvin samanlaisena Suomessa. Ehkä sitä saataisiin joskus tulevaisuudessa enemmänkin seinen ja huumori-mangaa. Kuinka maailma pelastetaan ei ole mielestäni mikään huono alku tällaisten mangojen julkaisulle ja toivonkin, että se menestyykin kohtuullisen hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti