sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Ace - Musta vaeltaja - kissan elämää

Pitkästä aikaa kirjoittelen manga-arvostelun parissa ja tällä kertaa on vuorossa kissamanga Ace - Musta vaeltaja. Neliosainen sarja kertoo nimikkohahmostaan, mustasta kissasta Acesta, joka vaeltelee ympäri maata ja tapaa sen varrella toisia kissoja sekä ihmisiä. Ace on kovaksi keitetty kujakatti ja se välttelee ihmisten seuraa niin paljon kuin mahdollista. Taustalla ihmisinhoon on rankka pentuaika, joka opetti Acen olemaan luottamasta ihmisiin. Ace kuitenkin joutuu matkansa aikana kohtaamaan ja tutustumaan uusiin ihmisiin, enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti ja joutuu usein nielemään ylpeytensä kujakissana.


Turrimangaa ei ole eksynyt lehtipisteisiin pitkään aikaan ja itse en ole eläinmangan suurkuluttaja (ellei Yoshihiro Takahashin tuotantoa lasketa). Ace on kuitenkin pirteä tuulahdus eläinosastolle, sillä se ei ole yhtä suloista ja pehmoista luettavaa kuten edeltäjänsä Chi´s Sweet home tai Kani nimeltä Mulko. Tarina on kuin jostakin nuorten poikien shounensarjasta, sillä yhteenottoilta ei voida välttyä ja päähahmo on kaikkien pikkupoikien esikuva; kova ja cool. Tässä tapauksessa sarjan hahmot vain sattuvat olemaan kissoja. Ace - Musta vaeltaja on nopeasti läpi luettava ja sen parissa viihtyy kerran tai kaksikin. Mikään omintakeinen tuotos ei ole, mutta ajaa asiansa kissafanien keskuudessa. Ace on kuitenkin kiva hahmona ja sille sekä muille kissoille on annettu mukavasti inhimillisiä piirteitä.

Kyoukorin osaa selvästi piirtää kissoja ja hän osaa taiteilla ne ilmeikkäiksi sekä persoonallisiksi. Tosin hän piirtää koko ajan saman tyyppisiä kissoja ja varsinkin taustahahmoiksi tarkoitetut kissat ovat järjestäen saman näköisiä. Kyoukorin ei myöskään näemmä ole perehtynyt ihmisten piirtämiseen, sillä hahmomallit ovat persoonattomia ja selvästi hätäisemmin piirrettyjä kuin kissat. Sarjan piirrosjälki olisi kaivannut hieman enemmän tarkempaa viimeistelyä. Hän osaa kuitenkin piirtää kissoille erilaisia ilmeitä ja varsinkin Acen ilmeet vaihtuvat koko ajan.
Sangatsu Mangan käännös on ensiluokkaista ja painolaatu on priimaa. Eipä suomijulkaisusta oikeastaan mitään valitettavaa ole.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti